Bahai-usko

Tausta

Bahai-usko on nuori maailmanuskonto, joka perustuu Baha’u’llahin opetuksiin. Uskonto syntyi 1800-luvun lopulla Persiassa, nykyisen Iranin alueella. Bahai-uskonnon juuret voidaan kuitenkin jäljittää jo 1800-luvun alkupuolelle Babi-liikkeeseen, jonka perustaja oli Siyyid Ali Muhammad Shirazi, joka tunnetaan myös nimellä Báb. Hänen opetuksensa saivat paljon kannatusta, mutta myös vastustusta, ja hän joutui lopulta teloitettavaksi uskontoaan levittäessään. Bábi-liike jatkoi kuitenkin elämäänsä ja vaikutti vahvasti myös Bahai-uskonnon syntyyn.

Perustaja

Bahai-uskonnon perustaja on Baha’u’llah, jonka oikea nimi oli Mirza Husayn Ali. Hän syntyi vuonna 1817 nykyisen Iranin Teheranin alueella. Baha’u’llahin nuoruusvuodet olivat levottomia, ja hän osallistui aktiivisesti aikansa uskonnollisiin liikkeisiin. Vuonna 1844 hän tuli vakuuttuneeksi Bábista ja alkoi levittää tämän opetuksia. Bábin teloituksen jälkeen Baha’u’llahista tuli Bábiliikkeen johtaja ja hän julisti itsensä Bábilla lupailluksi messiaaksi.

Baha’u’llah joutui kuitenkin pian vainottavaksi ja hänet vangittiin. Hänen vankilassaoloaikanaan hän sai jumalalliset ilmoitukset ja julisti olevansa ihmiskunnan uusi profeetta. Hänet vapautettiin vangitsemisesta, mutta hänet karkotettiin Iranista. Baha’u’llah vietti loppuelämänsä liikkuessaan useissa eri paikoissa Lähi-idässä. Hän kuoli vuonna 1892 Akkan kaupungissa, nykyisessä Israelissa.

Opit ja uskomukset

Bahai-uskonto perustuu Baha’u’llahin opetuksiin, jotka hän sai jumalallisina ilmoituksina. Uskonto korostaa ykseyttä ja tasa-arvoa. Baha’u’llahin mukaan kaikki maailman uskonnot ovat yhden ja saman Jumalan ilmoituksia eri aikakausina ja eri kulttuureissa. Tämän vuoksi Bahai-uskonto pyrkii yhdistämään eri uskontoja ja edistämään maailmanrauhaa.

Bahai-uskonnon perusperiaatteita ovat muun muassa yksikkö, joka tarkoittaa kaiken olevaisen yhteisyyttä ja yhteenkuuluvuutta sekä rakkauden ja tasa-arvon edistämistä. Uskonto kannustaa myös tiedon tuottamiseen ja jakamiseen sekä uskonnollisen ja maallisen tiedon sovittamiseen yhteen. Bahai-usko opettaa myös naisten ja miesten tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta eri uskontoja ja kulttuureja kohtaan.

Bahai-uskolla ei ole pappeja tai pappisvirkaa, vaan uskonnon johtajina toimivat neuvojat, jotka valitaan eri tasoilla toimivissa yhteisöissä. Uskontoa voidaan harjoittaa yksilötasolla tai yhteisöissä esimerkiksi Jumalanpalvelusten, rukousten ja juhlien muodossa. Bahai-usko pyrkii myös edistämään yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja tasapainoista kehitystä.

Jumalakuva

Bahai-uskonnon perustana on monoteismi eli usko yhteen Jumalaan. Bahai-usko opettaa, että tämä Jumala on yksi ja absoluuttinen. Bahait uskovat, että Jumala on luonut maailmankaikkeuden ja kaikki sen asukkaat, ja että hänellä on täydellinen valta ja viisaus. He uskovat myös, että Jumala ilmaisee itsensä eri aikakausien kautta profeettojensa välityksellä. Bahai-uskoon kuuluvilla onkin usko siihen, että Jumala puhuu ihmisille jatkuvasti ja että hänellä on tärkeä viesti kaikille ihmisille.

Jumalakuva bahai-uskossa onkin hyvin myönteinen. Bahait uskovat, että Jumala on kaikkien ihmisten isä ja että hänellä on kaikille tarkoitettu rakkauden ja laupeuden sanoma. Jumala kutsuu ihmisiä rakentamaan rauhaa maailmassa ja olemaan hyviä lähimmäisilleen. Bahait korostavat myös Jumalan ominaisuuksia, kuten kaikkitietävyyttä, kaikkivoipaisuutta ja kaikkinäkevyyttä. He uskovat, että Jumala on täydellinen ja pyrkivät jäljittelemään hänen ominaisuuksiaan omassa elämässään.

Pyhät kirjoitukset

Bahai-usko pohjautuu useisiin pyhiin kirjoituksiin. Uskonnon perustaja Bahá’u’lláh kirjoitti useita kirjoituksia, joista tärkeimpiä pidetään Kitabi-Aqdasia, Kitáb-i-Íqánia ja Kitháb-i-Ahdia. Näissä kirjoituksissa Bahá’u’lláh esittää tärkeitä opetuksia ja periaatteita bahai-uskolle. Näiden pyhien kirjoitusten lisäksi bahai-uskoon kuuluvat myös arvostavat profeettojen aikaisempia pyhiä kirjoituksia, kuten Raamattua, Koraania ja buddhalaisia sutroja. Bahait uskovat, että kaikki nämä pyhät kirjoitukset sisältävät Jumalan sanomaa ja ovat tärkeitä oppimisen ja hengellisen kasvun välineitä.

Bahai-uskossa on myös muita kirjoituksia, jotka sisältävät oppaita ja ohjeita uskonnonharjoittajille. Näitä kirjoituksia kutsutaan kirjeiksi ja selityksiksi ja ne tarjoavat lisää tietoa ja selvennystä bahai-uskon periaatteisiin ja käytäntöihin. Näitä kirjoituksia käytetään sekä hengellisenä ohjenuorana että uskonnollisten yhteisöjen johtamiseen.

Uskonnolliset käytännöt

Bahai-uskonto korostaa aktiivista osallistumista ja henkilökohtaista sitoutumista. Bahailta odotetaan aktiivista osallistumista yhteisön toimintaan ja heitä kannustetaan tekemään hyviä tekoja lähimmäistensä hyväksi. Bahailta myös odotetaan, että he pyrkivät rakentamaan rauhaa ja yhteisymmärrystä maailmassa.

Bahailta odotetaan myös uskonnollisten juhlien viettämistä ja rukoilemista. Bahailta odotetaan, että he rukoilevat kotona ja osallistuvat säännöllisesti jumalanpalveluksiin. Bahailta myös odotetaan, että he juhlivat tärkeitä uskonnollisia tapahtumia, kuten bahai-uskonnon perustajan syntymäpäivää ja profeettojen julistamista. Nämä juhlat ovat tärkeitä hetkiä yhteisön yhdessä olemiselle ja hengelliselle kasvulle.

Bahai-uskonto myös korostaa dialogia ja keskinäistä ymmärrystä eri uskontojen välillä. Bahailta odotetaan, että he pyrkivät rakentamaan suhteita muihin uskonnoista tuleviin ihmisiin ja että he ovat avoimia ja kiinnostuneita muiden uskontojen opetuksia kohtaan. Bahailta odotetaan, että he pyrkivät edistämään yhteistyötä ja yhteisymmärrystä eri uskontojen välillä.

Kaiken kaikkiaan bahai-usko korostaa rakkauden, rauhan, oikeudenmukaisuuden ja yhteisöllisyyden arvoja. Bahailta odotetaan, että he pyrkivät rakentamaan vaurasta, oikeudenmukaista ja yhteisöllistä yhteiskuntaa ja että he elävät näiden arvojen mukaisesti omassa elämässään.

Yhteisö ja järjestäytyminen

Bahai-usko on maailmanuskonto, joka perustuu Bahá’u’lláhin opetuksiin. Uskonnon keskiössä on ajatus yhden Jumalan ja yhden ihmiskunnan iankaikkisesta yhteydestä. Bahai-yhteisö on organisoitunut maailmanlaajuisesti ja sen toiminta perustuu paikallisiin hengellisiin ja maallisiin instituutioihin.

Bahai-uskonto syntyi 1800-luvun Persiassa, nykyisessä Iranissa, jossa Bahá’u’lláh julisti olevansa Jumalan viimeinen profeetta. Bahai-yhteisö koostuu uskonnonharjoittajista ympäri maailmaa, ja heitä yhdistää yhteinen usko yhteen Jumalaan, profeettoihin ja avoimin mielin ottaminen vastaan muiden uskontojen opetuksia.

Bahai-yhteisö on organisoitu hierarkkisesti, ja sen keskushallinnossa sijaitsee Haifan kaupungissa Israelissa sijaitseva Maailman Keskus. Tämä instituutio vastaa uskonnon viestinnästä ja ohjauksesta maailmanlaajuisesti. Lisäksi jokaisessa maassa on paikallisia hengellisiä neuvostoja, jotka vastaavat uskonnon harjoittamisesta ja yhteisön toiminnasta kyseisessä maassa.

Yhteisön järjestäytyminen perustuu demokraattisiin periaatteisiin, ja päätöksiä tehdään yhteisten neuvottelujen kautta. Keskeinen periaate on uskonnonharjoittajien aktiivinen osallistuminen yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Yhteisön jäsenet valitaan paikallisiin hengellisiin neuvostoihin vaaleilla, joissa kaikki äänioikeutetut harjoittajat voivat ehdottaa ja äänestää ehdokkaita.

Hengellinen johtajuus

Bahai-uskonnossa ei ole yhtä kirkollista johtajaa tai papistoa, vaan johtava rooli on Maailman Keskus -instituutiolla ja paikallisilla hengellisillä neuvostoilla. Bahai-uskon keskuksessa Haifassa sijaitsee Ensimmäisen ja Viimeisen Hengellisen Profeetan pyhäkkö, joka on pyhiinvaelluskohde uskonnonharjoittajille ympäri maailmaa.

Bahá’u’lláh määritteli Maailman Keskus -instituution tehtäväksi vaalia ja levittää uskonnon opetuksia. Instituutio on vastuussa muun muassa uskonnon kirjallisuuden julkaisemisesta, jumalanpalvelusten järjestämisestä sekä uskonnollisten seremonioiden ja rituaalien ohjeistamisesta. Instituution johtajat kutsutaan hengellisiksi neuvonantajiksi ja heidän tehtävänään on tarjota opastusta ja neuvoja paikallisille bahai-yhteisöille.

Paikallisten hengellisen johtajuuden roolina on tukea yhteisön henkistä ja hengellistä kasvua. He johtavat paikallisia rukouskokouksia, järjestävät opetustilaisuuksia ja ohjaavat yhteisön toimintaa. He myös vastaavat jäsenten hengellisestä tuesta ja kuuntelevat heidän kysymyksiään ja huolenaiheitaan.

Vaikutus maailmassa

Bahai-usko pyrkii edistämään maailman rauhaa, yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta. Uskonto korostaa ihmiskunnan yhtenäisyyttä ja kehottaa ihmisiä rakentamaan yhteiskuntia, jotka perustuvat oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon. Bahai-yhteisö pyrkii toimimaan esimerkkinä käytännön toimillaan ja vaikuttamaan yhteiskunnallisesti merkittäviin aiheisiin.

Bahai-uskonnon opetukset kannustavat ihmisiä koulutukseen ja tiedon hankkimiseen. Bahai-yhteisö on perustanut yliopistoja, kouluja ja muita koulutuslaitoksia ympäri maailmaa, joissa korostetaan monitieteisyyttä ja globaalia yhteistyötä. Uskonnon opetukset korostavat myös ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä.

Bahai-yhteisö on myös aktiivinen toimija ihmisoikeuksien edistämisessä. Uskonnon opetusten mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus tasa-arvoon, sananvapauteen ja uskonnonvapauteen. Bahai-yhteisö sitoutuu myös nuorten tukemiseen ja naisten aseman parantamiseen yhteiskunnassa.

Vaikka bahai-usko on verrattain pieni uskonto maailmanlaajuisesti, sen vaikutus ulottuu moniin yhteiskunnallisiin ja ihmisoikeuskysymyksiin. Uskonnonharjoittajat ja yhteisö toimivat aktiivisesti rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta, edistävät koulutusta ja pyrkivät rakentamaan yhteiskuntia, jotka perustuvat yhdenvertaisuuteen ja ihmisten keskinäiseen kunnioitukseen. Bahai-usko on näin osaltaan vaikuttanut maailman kehitykseen ja yhteisöjen hyvinvointiin.