PYYKINPESUAINEEN VALINTA
Pesukoneen historian myötä myös siinä käytettävät pesuaineet ovat kehittyneet. Alun perin vaatteita hangattiin kiviä jne. vasten eläinten rasvasta tai eteläisessä Euroopassa esimerkiksi oliiviöljystä valmistetulla saippualla. Lipeäkin on vanhalle väelle tuttu pesuaine, ja vielä tänään monet suomalaiset vannovat etenkin mattojen pesussa mäntyöljystä saatavan mäntysuovan nimeen.
Nykyajan pesuaineita on saatavana kymmeninä eri merkkeinä, niin nestemäisinä, geelikapseleina kuin pulvereina, hajusteellisina ja hajusteettomina. Lisäksi eri laatuisille pyykeille on omat pesuaineensa: valkoisille valkopesuaineet, kirjaville kirjopesuaineet ja herkille kankaille hienopesuaineet. Sitten on vielä olemassa huuhteluaineet ja tahranpoistoaineet, joilla saat liat paremmin irti ja vaatteet pehmeiksi ja tuoksuviksi.
VALKO-, KIRJO- VAI HIENOPESUAINE?
Mistä sitten tiedät, mitä pyykin pesuainetta milloinkin tarvitset? Valkoiset ja vaaleat vaatteet eli niin sanottu valkopyykki kaipaa valkopesuainetta, jonka salaisuutena on se, että se sisältää jonkin verran jotakin valkaisevaa ainetta. Valkaisuaine taas auttaa pitämän valkoiset asusi alkuperäisen värisinä mahdollisimman pitkään ja poistaa niissä olevat tahrat tehokkaasti. Valkopesuainetta ei kuitenkaan sovi käyttää värillisiin kankaisiin, sillä muuten tuo taikamainen valkaisuaine kirjaimellisesti syövyttää niiden värit.
Kirjaville vaatteille tarvitaan kirjopesuainetta, joka sopii samalla myös tummalle pyykille (vaikka tummille ja mustille on markkinoilla myös ikiomat pesuaineensa). Kuten sanottu, kirjopesuaineissa ei ole valkaisuaineita ja paketin kyljessä lukee tavallisesti joko sana ”kirjopyykille”, ”kirjopesuaine” tai ”Color”. Huomaa, että valkopyykkisi ei kärsi kirjopesuaineen käytöstä eli sitäkin voit hätätilassa käyttää.
Hienopesuaineet puolestaan on tarkoitettu niille kaikkein herkimmille vaatteille, joiden kangas on esimerkiksi silkkiä tai villaa. Erona kirjopesuaineisiin on se, että hienopesuaineissa ei ole entsyymejä, jotka ovat tehokkaita tahranpoistajia mutta voivat vahingoittaa eläinperäisiä kuituja.
Allergisille on kehitetty omat tuotteensa, jotka eivät sisällä hajusteita tai muita ärsytystä aiheuttavia aineosia. Hajuallergisen vaihtoehto on hajusteeton pesuaine, muussa tapauksessa kannattaa valita se, jossa on Suomen allergia- ja astmaliiton leima ja erikoismerkintä. Lisäksi vauvoille on omia tuotteita.
NESTEMÄINEN PESUAINE VAI PULVERI?
Tämä on suureksi osaksi makukysymys, nestemäiset aineet eivät kuitenkaan tavallisesti sisällä zeoliittia joka toimii pulvereissa vedenpehmentäjänä. Zeoliitti on viimeisten vuosien aikana usein yhdistetty pesukoneiden sakkaumien syntyyn tai vaatteisiin jääneisiin pesuainejäämiin.
Asiantuntijoiden mukaan zeoliitti ei kuitenkaan ole varsinainen syntipukki näissä tapauksissa vaan pesuaineen väärä annostelu ja koneen liikatäyttö. Pesukoneiden kehityksen myötä niiden vedenkulutus on vähentynyt ja siten myös tarvittavan pesuaineen määrä. Kuluttajat eivät sitä kuitenkaan ole ottaneet huomioon, eikä monikaan noudata jokaisen pesuaineen mukana olevia annosteluohjeita – useimmat eivät niitä edes aina lue – ja kippaavat ihan varmuuden vuoksi hieman ylimääräistä pesukoneeseensa. Suomen hanavesi on kuitenkin pääsääntöisesti pehmeää, jolloin pesuainetta ei saa käyttää liikaa. Toisaalta pyykkääjät ovat oppineet pesemään vain täysiä koneita, mutta ahtavat koneeseensa usein aivan liikaa pyykkiä. Sen seurauksena vaatteet eivät huuhtoudu kunnolla ja niihin jää jäämiä, jotka näkyvät tumissa vaatteissa rumina vaaleina läikkinä ja täplinä.
Lisäksi markkinoilla on geelikapseleita ja annostabletteja. Niiden etuna on helppokäyttöisyys, koska yksi annos on yhtä koneellista varten eikä edes laiskan tarvitse vaivautua lukemaan annosteluohjeita. Helppous ei kuitenkaan tule ilmaiseksi, vaan kyseiset tuotteet ovat tavallisia nestemäisiä pesuaineita ja pulvereita huomattavasti kalliimpia.
Kuten toivottavasti huomasit, on tärkeämpää oppia lukemaan ja noudattamaan pesuainepakkauksen kyljessä olevia ohjeita kuin vaivata päätään sillä, kannattaako valita nestemäinen vaihtoehto vai pulveri! Kummallakin saat yhtä puhdasta. Vain käsipyykkiin nestemäinen on helpompikäyttöistä, sillä se liukenee veteen nopeammin ja vaivattomammin. Pesupulverin pakkaukset ovat kuitenkin ympäristöystävällisempiä. Muista myös, että vajaaseen koneelliseen laitetaan aina vähemmän pesuainetta kuin täyteen lastiin.
TARVITAANKO TAHRANPOISTO- JA HUUHTELUAINETTA LAINKAAN?
Tahranpoistoaineella voidaan tehostaa lian irtoamista kankaasta. Myös tavallinen nestemäinen pesuaine (myös astianpesuaine) ajaa toisinaan saman asian, koska sitä on helppo hieroa tahrakohtaan ennen pesua. Toisinaan tahra on kankaassa kiinni erityisen sinnikkäästi, ja tarvitset sen voittamiseen juuri siihen tehoavaa tahranpoistajaa. Kaupan hyllyllä onkin tahranpoistajia aina viiniläiskistä kynttilän steariiniin, ruohotahroihin, vereen tai kuulakärkikynään ja mitä erilaisimmille materiaaleille nahasta silkkiin. Tahrojen poistossa kannattaa noudattaa sitä periaatetta, että ne käsitellään mahdollisimman nopeasti vaatteen nuhraannuttua, ettei lika ehdi imeytyä kuitujen sisään ja kuivua kiinni. Silloin myös riittävät mahdollisimman hellävaraiset konstit.
Huuhteluainetta ei aina tarvita, erissä vaatteissa ja tekstiileissä jopa selkeästi lukee, ettei sellaista saisi käyttää. Huuhteluaineella lisätään tekstiilien pehmeyttä, vähennetään niiden sähköisyyttä ja suojataan kuitujen kestävyyttä eli vaatteen käyttökautta. Pehmeämmistä vaatteista myös rypyt lähtevät silitettäessä helpommin tiehensä, ja huuhteluaineen tuoksu elää vaatteissa kauan pesun jälkeenkin. Huuhteluaineena voit käyttää myös ihan tavallista etikkaa. Se on monien ympäristöä vaalivien valinta, joka kirkastaa tekstiilien värejä. Suositeltava etikkamäärä on noin 0,5 dl täyttä koneellista varten, oman nenän herkkyydestä riippuen – etikkahan tuoksuu. Se lisätään normaaliin tapaan huuhteluaineen lokeroon.