Avuton

Vanhat mitat

Ennen SI-järjestelmän käyttöönottoa oli käytössä erilaisia mittoja ja tapoja mitata pituuksia ja matkoja. Monet mittayksiköt ovat säilyneet meidän päiviimme saakka. Jos ei muuten niin sanonnoissa: “ei anneta tuumaakaan periksi” tai “parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan”.

Lyhyet mitat

Lyhyet mitat otettiin yleensä ihmisen ruumiin osista. Tuuma (engl inch) on alunperin ollut etäisyys peukalon kärjestä ensimmäiseen niveleen. Siis helposti sekä ymmärrettävä, että käytettävä mitta. Myöhemmin tuuma on vakioitu tarkoittamaan (noin) 2,5 cm.Tuumat ovat edelleen käytössä mittayksikkönä Yhdysvalloissa. Briti luopuivat omista imperiaalisista yksiköistään vuosikymmeniä sitten.

Vaaksa (engl. span) on etäisyys peukalon kärjästä etusormen kärkeen kun sormet on levitettynä. Tarkka pituus vaihtelee riippuen paikasta ja ajasta. Jossain vaiheessa se oli Suomessa 6 tuumaa  eli noin 15 cm.  Tällöin voidaan käyttää myös termiä kortteli tarkoittamaan samaa kuin vaaksa. Britanniassa sen pituudeksi vakioitui 9 tuumaa eli noin 23 cm.  Pituuden ero ei johdu siitä, että briteillä olisi pidemmät sormet kuin suomalaisilla. Britit mittasivat vaaksan peukalon kärjestä pikkusormen kärkeen.

Jalka (engl. foot, monikko feet) on yksi vanhimpia pituusmittoja. Se on yksinkertaisesti ihmisen jalkaterän pituus. Sen tarkka pituus on historian saatossa vaihdellut. Nykyään se on vakiotunut olemaan noin 30 cm. Yhdysvalloissa jalat ovat ahkerassa käytössä. Samoin myös ilmailussa törmää usein myös ft lyhenteeseen.

Pidemmät mitat

Mailit ovat edelleen käytössä Yhdysvalloissa. Yksi maili on noin 1,6 kilometriä. Erilaisia maileja on ja on ollut käytössä useita. Puhutaan esimerkiksi merimailista (engl. nautical mile) joka on 1,85 kilometriä erotuksena siis aiemmin mainitusta maamailista (engl. statute mile). Maili on alunperin roomalainen mittayksikkö, jolla mitattiin välimatkoja. Pohjana oli passuum eli askelpari. Kun kenturio huusi tahtia “vasen-vasen-vasen…” niin aina edettiin yksi passus. Tuhat passusta oli latinaksi mille passus eli maili. Roomalaisen askelpari oli noin 1,5 metriä. Eli maili oli silloin 1500 metriä.

Peninkulma lienee ollut  alunperin muotoa “peninkuulema”. Peni on aiemmin tarkoittanut koiraa. Peninkulma on siis ollut etäisyys, jolta koiran haukunta kuuluu. Melko epätarkka määritelmä siis. Toisaalta kotiin palaava metsämies ei jaksanut askelpareja laskea ja tuskin osasikaan kovin suuria numeroita. Suomalaisessa metsäissä maastossa ei ole kovin paljon kiintopisteitä. Kodin lähestyessä ensimmäinen merkki on oman koiran haukunta. Suomalainen peninkulma on noin 5 kilometriä. Ruotsin vallan aikana pituus tuplattiin, liekö koirat haukkuneet kovemmin. Vaeltajalla oli käytettävissä myös toinen mittayksikkö: päivämatka.  Sen pituus on 20 kilometriä. Matka voi tuntua lyhyeltä päivän kävelyksi. Sillä lienee ajateltu kuljettua etäisyyttä mielummin kuin kuljettua matkaa.

Lapissa on yhä edelleen käytössä kaikkien tuntema poronkusema. Tämä hauskan kuuloinen mittayksikkö tarkoittaa sitä matkaa jonka poro kulkee ennenkuin pysähtyy tarpeilleen. Kyse ei poromiesten sairaalloisesta kiinnostuksesta aiheeseen, vaan ihan käytännöllinen juttu. Ennen poro toimi vetojuhtana ja sen takana istuttiin ahkiossa. Aina ajoittain poro joutui pysähtymään (olisko se sitten  “juosten kustu”?). Lapin kaamoksessa tuskin oli parempaa tapaa mitata matkaa.  Poronkuseman sanotaan olevan 7,5 kilometriä, mutta jos kysyt poromieheltä niin tuskin saat yksiselitteistä vastausta.